Blogi

Uusi vuosi, uudet kujeet

lähettänyt Eine Korhonen 15.1.2018 klo 22.08

Uuden Vuoden kynnyksellä meillä on tapana tehdä erilaisia lupauksia. Lopetamme tupakoinnin tai ainakin aloitamme tupakkilakon, laihdutamme, kohotamme kuntoa, paranamme itsemme ja läheistemme hyvinvointia monella eri tapaa. Entä jos nyt teemme lupauksen ja päätöksen heti tänään, vaikka vuoden vaihde menikin, sellaisesta asiasta kuin oikeudellinen ennakointi. Kuulostaa hankalalta ja vieraalta. Ja ehkäpä kaukaiseltakin asialta. Mutta avataanpa hieman mitä se tarkoittaa.

Oletko koskaan miettinyt kuka saa ja voi päättää sinua koskevia asioita, jos sinä et itse sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi päättää asioista tai et kykene ilmaisemaan omaa tahtoasi. Ja miten sinä haluaisit asioitasi hoidettavan?

Paras tapa turvata itsemääräämisoikeuden toteutuminen omalla kohdalla on tuoda tahtonsa esiin hyvissä ajoin. Tähän kuuluu muun muassa oikeudellinen ennakointi, eli asioiden ja asiakirjojen kuntoon saattaminen, kun on vielä terve ja kykenee ymmärtämään käsillä olevan asian merkityksen ja sisällön. Etenkin hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus on syytä saattaa kuntoon.

Olen kuullut monen ihmisen sanovan, että kyllähän puoliso hoitaa. Ja niin varmaan hoitaakin. Ja myös yhteisellä tilillä tai valtakirjalla pärjää aika pitkälle arjen asioiden hoidossa. Mutta kun tuo elämä on sellainen vekkuli, että se ei kerro mitä huominen tuo tullessaan itse kullekin, niin kyllä oman tahdon ja toiveiden turvaaminen olisi hyvä tehdä ajoissa. Juuri nyt!

Itsemääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että ihmisellä on oikeus tulla kuulluksi omassa asiassa, oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihinOikeus määrätä itseään koskevista asioita tulee arvioida kulloisessakin tilanteessa erikseen, eli itsemääräämisoikeutta ei menetä tietyllä hetkellä kokonaisuudessaan.

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että hän myöhemmin tulee sairauden, henkisen toimintakyvyn heikkenemisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioitaan itse.

Hoitotahdossaan henkilö ilmaisee hoitoa ja hoivaa koskevan tahtonsa sellaisen tilanteen varalta, jossa hän ei enää kykene tekemään päätöksiä.

Ensimmäinen askel asioiden kuntoon saattamiseksi, on ottaa asioista selvää. Kysy lisää oikeusaputoimistosta, pankkien lakimiehiltä, asianajo- ja lakiasiaintoimistoilta, Edunvalvontavaltuutus ry:ltä. Tärkeää on myös keskustella läheisten kanssa. Ja toinen askel on se, kun saatat paperit kuntoon.

Etukäteisjärjestelyillä lisäät turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta, asiat hoituvat haluamallasi tavalla, kun olet saattanut oman tahtotilasi läheistesi tietoisuuteen ja turvannut niiden toteutumisen kirjallisella ja lainvoimaisella asiakirjalla. Tämä ehkäisee myös mahdollisten ristiriita tilanteiden syntyä, vähentää epätietoisuutta sekä nopeuttaa asioiden sujumista.

Oikein Onnellista ja turvallista alkanutta Uutta Vuotta!

Joulu tulee jokaiselle!

lähettänyt Eine Korhonen 4.12.2017 klo 5.44   [ 4.12.2017 klo 5.46 päivitetty ]

Blogin on kirjoittanut yhdistyksen perustajajäsen, hallituksen sihteeri ja varapuheenjohtaja Kerttu Lohilahti.


Odotatko jo joulua? Vai toivoisitko voivasi harpata joulun ohi niin, että kaikki olisi jo takanapäin? Jouluun liittyy suuria tunteita, toiveita ja odotuksia, jopa vaatimuksia itselle tai läheiselle.  - Jos joulua ei tulisi… Olisi pitkä, pimeä kausi syksyn ja kaukana edessäpäin olevan valoisan kevättalven välissä.

Valmistamme ja rakennamme jouluamme etukäteen mielissämme, puheissamme ja toimissamme tarpeidemme ja voimiemme mukaan. Joskus voi mennä yli voimien. Entä, jos emme tekisi mitään: antaisimme joulun tulla.

Oma jouluni tuntuu vuosi vuodelta tulevan aina vain pidemmän kaavan mukaan, onneksi aina vain vähemmän tekemisen myötä. Odotan malttamattomana, milloin saa sytyttää jouluvalot valaisemaan pimenevää iltaa ja hämärtyvää päivää. No, nyt naapurista loistavat kullanhohtoiset valot, jos siis meillekin! Lähden toistuvasti varta vasten kyläkierrokselle ihastelemaan jouluvaloja. Puhutaan kausivaloista, joita viritetään jo syksystä. Ei minua häiritse.

Mitä joulun odotus olisi ilman musiikkia. Olen elänyt kasettien ja cd-levyjen vuosikymmenet. Laskin viime joulun aikaan, että satakunta vuosikymmenen varrella itse nauhoitettua tai ystävien lahjoittamaa jouluista kasettia odottaa saavansa päästä kuuluviin nimenomaan ennen joulua, mutta ei vielä ennen adventtia.

Jouluun kuuluu myös kipeä puolensa, täyttymättömiä toiveita ja pettymyksiä, yhtä riipaisevia niin lapsilla, aikuisilla kuin ikääntyneillä. En saanut, mitä toivoin, hän, jota hartaasti odotin, ei saapunutkaan ja hän meni kokonaan pois.

Ensimmäinen joulu suuren menetyksen jälkeen on raskain. Joulun iloa ja valoa on vaikea tavoittaa ja itselle omistaa. Yli vuosikymmen sitten vietimme äitimme hautajaisia jouluaaton aattopäivänä. Ajattelin: nyt ei joulu tule sisarelleni ja minulle. Jouluaattona satoi hiljalleen lunta. Haudalla punaiset ruusut, nuo rakkauden kukat, peittyivät lumen alle. Ruusuista tulvahti vieno tuoksu. Muisto ei unohdu, mutta nyt muisto on hyvä ja kaunis. Saman aattoillan joulukirkossa Teuvo- kanttorin laulama Konstan Jylhän Joululaulu tuntui melkein pakahduttavalta. Joulu tuli silloinkin ja antoi oman sävynsä kaikkiin myöhempiin jouluihin.

Sinulle, joka jo odotat, pelkäät, tai murehdit tulevaa joulua, sinulle joulun läsnäoloa, iloa, valoa ja rauhaa - vaikka pieneksi hetkeksi kerrallaan. Toivon Siunattua Joulua meille kaikille!

Ajatuksia syksystä

lähettänyt Toimisto Koillismaan seudun muisti 25.9.2017 klo 3.10

Työmatkat ovat oivallisia aikoja antaa ajatuksen juosta, kelata päivän tapahtumia ja suunnitella
tulevia. Tänä aamuna syksyn ruskan värien hehkuessa oranssina, punaisena ja keltaisena
ajatuksiini hiipi ajatus elämästä ja sen lipumisesta kuten vuodenajat eri ikäkaudesta toiseen.
Samalla kun hilloamme, pakastamme, pilkomme ja keräämme satoa, tallennamme kesää ja sen
muistoja. Miltä se tuoksuikaan keskikesä siihen aikaan, kun mustikat kukki ja nyt saamme kerätä
talven varalle mehukkaita marjoja. Tai miten mitättömän pieniä olikaan porkkanansiemenet, kun
upotimme ne pehmeään lämpimään multaan ja nyt hehkuvat oranssit juurekset
ruokapöydässämme.
Samalla kun metsän puut ja pensaat vaihtavat asuaan syksyllä värien kyllästämiksi, ne tallentavat
lehtivihreänsä ja kesän lämmön syvälle sisälleen. Seisoessaan loppusyksyn paljaana, niiden sisällä
on sinne tallennettu alku ja lupaus uudesta kasvusta. Siellä se uuden alku säilyy läpi talven tuulien
ja tuiskujen.
Samoin keräämme muistioihimme elämän eri aikakaudelta tapahtumia, muistoja
varhaislapsuudesta, sen leikeistä ja leikkikavereista, äidin ja isän sylistä sekä mummin ja vaarin
lempeistä toruista. Olemme tehneet elämässämme valintoja, joita olemme voineet jälkeenpäin
harmitellakin ja elämämme ei ole aina mennyt niin kuin olemme suunnitelleet. Yhtä kaikki nämä
muistot eletystä elämästä on meillä mukana myös ikääntyneenä ja silloinkin jos muistisairaus on
kohdannut. Jotkut muistoistamme voivat olla hautautuneena toisten alle, putkahtaen mieliimme
joskus jollain hetkellä, ehkä jonkun tuoksun, äänen tai muun aistiärsykkeen aktivoivana. Aina
mieleen palanut muisto ei ole mukava eikä ajankohta ole sopivin mahdollinen, mutta se on
kuitenkin itselle tärkeä ja merkityksellinen.
Kukaan eikä mikään ei voi viedä meiltä pois muistoja, miltä tuntui ensirakkaus, miltä tuoksuu tuore
saunavasta tai miltä maistuu kesän ensimmäinen mansikka. Elämänkokemukset ovat säilöttynä
meidän sisällämme ja välillä voimme palata niihin hetkeksi, muistelemaan, haikeina, joskus
surullisina, välillä hymynkare huulilla mukavan ja mieluisan muiston noustessa mieliimme.
Elämämme jatkuu myös lastemme ja lastenlastemme kautta tuoden joka päivä iloa ja onnea
arkeemme.
Nauttikaamme myös elämämme syksystä ja antakaa muistojen tulvia mieliimme vahvistaen ja
tuoden elämäämme sen merkityksellisyyden. Mieliimme tallennetut muistot vahvistavat meidän
identiteettiämme. Ne antavat elämällemme merkityksen, voi sanoa, kyllä sitä silloin kun olimme
nuoria…tai muistatko sen ,kun silloin… Te lähi-ihmiset, joilla läheinen on sairastunut etenevään
muistisairauteen, tukekaa muistelussa läheistänne, se on teitä yhdistävä asia ja antaa myös teille
voimavaroja arjen haasteisiin..
Lempeää ja lämpöistä syksyä toivottaen Eine Tuuhan Völöjyyn- hankkeesta!

1-3 of 3